| Viele liebe Grüße aus Göttingen! Koska edellinen blogini (sama nimi kylläkin, koska nimen miettimiseen meni niin tuhottoman kauan aikaa!) jäi todella pahasti unohduksiin (niin unohduksiin, että on kakki salasanat yms unohtuneet enkä yrityksistä huolimatta ole päässyt kirjautumaan sivulle), niin päätin karistaa pölyt pois ja aloittaa raikkaasti puhtaalta pöydältä - uudella blogilla, aiheena siis mun kiertolaisvuosi, kuka tietää mistä mä itseni maaliskuun jälkeen löydän! ;) No, jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin kovin freesisti ei täällä eläminen lähtenyt käyntiin. Ensinnäkin lähdin Suomesta ennen kukonlaulua kohti lentokenttää ja ilma oli pirun kylmäkin vielä, joten varustauduin lämpimin vaattein. Oslossa, jonka kautta lensin, oli kauhea kaaos: kaikki lennot myöhässä mm. miehistön katoamisen vuoksi ja portit vaihtelivat pariinkin otteeseen. No, pääsin kuin pääsinkin Saksaan, jossa mua odotti lämmin kesäpäivä! Yritin siinä sitten kauheiden bägien kanssa konkata läpi Saksan Hamburgista Göttingeniin hikoilematta kuin pieni porsas. Ihan en onnistunut, mutta perille pääsin ja juna-asemalla mua vastassa olikin yksi tuutoreista, pieni hermostunut kiinalaismies. Saksaa puhuu hyvin ja onhan se mukavakin - olen suuressa kiitollisuudenvelassa kaikesta avusta, koska se vei heti kahville ja sitten maksoi meidät taksilla perille. Aluksi se harmitteli sitä, että asun NIIIIN kaukana ja ruokakaupatkin on NIIIIN pitkällä ja mitä vielä. No niin, etäisyyshän on ehkä se kaikista liikkuvin määre, nimittäin etelä-Espoossa kasvaneelle 1,6km on todella lyhyt matka, eihän siinä ehdi edes sivistyksen pariin, kun ympärillä vielä metsää tai merta. No, Turussa myöhemmin opiskelleelle 1,6km on todellakin aikas pitkä matka... Onneksi reissasin Suomessa satoja kilometrejä Espoo-Tampere-Turku -väliä, niin tottui taas hieman pidempiin matkoihin. Ei se kauppa (Lidl, jossa voi AINOASTAAN maksaa KÄTEISELLÄ!!) nyt niin kaukana ole ja keskusta + koulukin ihan lähellä ja vieläpä suoraa tietä. Hehhee ehdinkin jo eksyä täällä kerran :D Tutor vei mut kauppaan ja sitten onnistuin vakuuttaman sille, että ihan itse osaan pois sieltä eksymättä, mutta ensimmäinen käännös taisi mennnä väärään suuntaan ja sitten olinkin ihan ulapalla (kauppaan ei siis ole ihan suoraa tietä!). Nopsaa kuitenkin tajusin erheeni, niin pääsin sitten takaisin kartalle ja kotiin. Tästä hyvä aasinsilta aiheeseen koti. Nimittäin asun rivitalossa pienessä vihreässä opiskelijakylässä, tosi suloinen on! No, ei ihan freesein, mutta näillä mennään! Meitä on kai n. 10 tässä, jokaisella oma huone, mutta yhteiset kylppäri, keittiö ja olkkari. Pieni takapihakin meillä on. Tiskit oli tiskaamatta, huone pieni ja ankea kuin vankilassa (nyt puhutaan siis tv:stä tutuista Suomen vankiloista, Orange is the new Blackin ja Bad Girlsien vankilat on jo vähän liian karuja ;D) eikä muita asukkeja näkynyt missään. Varsinainen kouluhan täällä alkaa vasta 20. lokakuuta, joten kovin hiljainen koko kaupunki vielä on. No, sain omat tavarani levitettyä muuten niin askeettiseen huoneeseen ja tapasinpa 2 kämppistänikin: toinen on pieni hermostunut kiinalainen, joka tekee tohtorin tutkintoa lakitiedosta ja toinen on nuori kaksimetrinen (kuulemma tasan 2.00 m :D) lakitiedon opiskelija. Jälkimmäisen kanssa juttelinkin sitten enemmän, ja iloisesti se kutsui sen ja kaverinsa mukaan ulos illalla. Je eihän Lotta sano ei tuollaiselle kutsulle, joten kamat kasaan ja eikun saksalaiseen yöelämään! Voi että meillä oli hauskaa! Ihan vaan minä ja kaksi saksalaista lakitiedon opiskelijaa kierrettiin eri paikoissa. Ja kuivin suinhan ei tarvinut mennä ja olo olikin kyllä sen mukainen aamulla! Plussana kuitenkin se, että koko päivän kuuntelin saksaa, välillä saatoin itse vastata englanniksi, jos en saksaksi saanut itseäni ilmaistua, mutta kämppiksiäkin vannotin puhumaan mulle ainoastaan saksaa. Ja hyvin se tuntuu menevän, varsinkin kun voi pyytää niitä toistamaan asioita kyllästymiseen asti, jossen ymmärrä :D Mutta yllättävän helppoa kuulunymmärtäminen on - puheen tuottaminen (saksaksi) vaikeampaa. Nojaa näillä mennään, kerron tästä päivästä lisää myöhemmin! Ps. äsken tapasin kolmannenkin kämppiksen - eiköhän sekin ole pieni hermostunut kiinalainen ja lakitiedon tohtori siitäkin tulee! Mistä näitä pieniä kiinalaisia miehiä tänne saksaan eksyy?? Onneksi puhuvat hyvää saksaa, kun ovat koko tutkinnon täällä suoittaneet :) Tähän vielä kuvia :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti